itse kullekin
säädylle! Maanantaihan on tunnetusti viikon paras päivä, koska
silloin voi aloittaa kaiken alusta. Puhtaalta pöydältä, sanoisi vanha kansa. Itse aloitin maanantaini heräämällä, mikä ei sinänsä
poikkea muista päivistä. Mutta se poikkeaa, että en ole terve vaan
sietämättömän sairas. Joskus sorrun myös liioitteluun. Vaivoja
on kurkussa, kaulan imusolmukkeissa, lihaksissa, päässä, nenässä
ja ihan kaikkialla. Mutta mä tein sen, taistelin urheasti koko
päivän opintojen parissa.
(Kolme hurraa-huutoa
tähän väliin).
Kotiin tulin eri
reittiä kuin tavallisesti. Kohdassa, josta astuin tielle, mua ei
varotettu mitenkään. Ei kerta kaikkiaan millään tavalla.
Tallustelin täysin elämästä tietämättömänä pikkusieluna
kohti suhden suuta. Ja mitä tulikaan vastaan?
Esteen kiertäminen olisi lisännyt matkan pituutta osimoilleen 1,5 km. Arvatkaa, meninkö läpi? |
Korkeammille tahoille nöyrin kiitokseni siitä, ettei kengissäni ollut korkoja. |
Että kiitti näistä!
Päivän pelasti mikäs muukaan kuin Muumien Päivän paras hetki
-tee. Kiitos vaan sille muikealle ystäväiselleni, joka sillä on
mua lahjonut. Join teetä nimeltä ”olet ihana”, koska olen
ihana. Varsinkin maanantaisin.