Reippain askelin koulutielle!

Joojoo, kuka nyt ei tietäis, että valtaosa Suomessa jonkinlaista oppilaitosta käyvistä henkilöistä joutuu kohtaamaan – nykyään niin trendikkään – arjen elokuussa. Häh, elokuussa? Se on kesäkuukausi. Silti jäätelönmyyjät jäävät yksin kioskeihinsa ja kuhat keskenään järviin, kun kansa suuntaa kouluun. 

Ei kuitenkaan syytä huoleen! Oppiminen on nimittäin hieno asia. On vain asennekysymys, mitä tuntee herätessään aamukuudelta, jotta ehtii ruuhkabussiin. Reppuhan kannattaa pakata jo illalla, näin välttyy aamuiselta paniikilta. Ja kas, otin teille esimerkkikuvan esimerkillisestä esimerkkirepusta. Olkaapa hyvät! 

Miten keskivertosuomalaisen tulisi varustautua kesäteatteriin?

Kesäisen kosteilla road tripeillä on helppo huomata, kuinka kesäteatteria löytyy jokaisesta pitäjästä. Yhtäkkiä kaikilla on tarve esiintyä Suomen suvessa, joko stagella tai sitten perinteisemmin katsomossa kantarellimaisen kulturelli ilme kasvoilla. Teatteria löytyykin joka makuun; harrastelijaa ja ammattimaista, klassikkoa ja modernimpaa, heikkoa ja kohtalaista. Käväisin näytelmässä, joka miellytti minua kovin. Muutamaa tuntia varten tarvittiin kuitenkin yllättävänkin paljon materiaa messiin. Huomaavainen kun olen, ajattelin ottaa esimerkkikuvan siitä, millaiselta kunnon kesäteatterivarustus näyttää. 

 Ilman ylläolevan kuvan tarpeistoa en olisi pärjännyt, vaan koko elämys olisi mennyt pilalle. Kesäinen fiilis ei kyllä ollut. Kesäteatterit pitäisi ehdottomasti korvata ulkoilmateattereilla vääränlaisten mielikuvien syntymisen ehkäisemiseksi. Ai niin, nokkelat huomasivatkin varmaan, minkä päälle varusteet oli aseteltu. Kyllä, peiton päälle. Varusteet saa näppärästi kääräistyä peiton sisään, ja peiton voi sulkea kuin pussin ikään. Siinäpä vasta oiva kantoväline ja lämmike!

Vielä yksi vinkki. Pääsylipun kastumisvaara on todellinen. Kaukaa viisas sujauttaa kotona teatterilipun sadetakin suojapussiin, jotta se säilyy moitteettomana h-hetkeen asti.

Vieläkö on villikissoja?

Kissat ovat mahtavia otuksia. Ehkä hienoin laji tässä luomakunnassa. Jumala selvästi loi tämän elikon luomistyön ensimmäisinä päivinään kun silmäluomi ei vielä painanut työn uuvuttamana. Väsyneenähän sitä tunnetusti tulee tehtyä virheitä vaativissa kommervenkeissä. Esimerkiksi koirat ovat selkeästi ohjelmoitu juuri ennen seitsemättä levon päivää. Jaarittelisin mielelläni vielä lisää Jumalan luomistöistä äärimmäisen uskonnollisena ihmisenä, mutta alkuperäissuunnitelmaani kuului kylläkin kertoa kissoista.
       Vierailin taannoin eräässä hyvinkin sydäntäni lähellä olevassa maapallonkolkassa. Hoodeille oli ilmaantunut kokonainen uusi kissapopulaatio! Vannoutuneena kissojen ystävänä minä ja toinen Vapautunut Vatipää kävimme tarkkailemassa lähes päivittäin kissojen kuulumisia. Hännänpäitä oli siellä lukematon määrä. Pikkuisia nyrkinkokoisia pentujakin vilisti ja lymyili niin monin kappalein ettei laskuissa pysynyt. Vain yhdestä rohkeimmasta yksilöstä sain tosin kuvia, mutta uskokaa pois - kissoja oli vaikka kokonaiselle kylälle jakaa. Tarkemmin kun miettii, kyseiset kissat tuskin haluaisivat muuttaa kylään. Niiden nykyinen asumus on sentään merinäköalalla varustettu.
        Eniten pidin kissayhdyskunnan selvästä johtajasta. Annoin sille kunnianimen Sir Kissa. Sir Kissa tarkkaili tilannetta arvokkaasti keskellä laumaansa häntä coolisti kippuralla, oikein tärkeän näköisenä. Monokkeli vain silmälle ja soaveeta viiksikarvoihin niin paketti on valmis.
        Sitten on vielä yksi uusi tuttavuus nimeltä Hotellikissa. Olen monen vuoden ajan majaillut kesäisin samassa hotellissa ja nyt sen tarpeistoon lisääntyi sattumanvarainen kissa. Kun matkatoimisto sivuillaan ilmoittaa hotellista tietoja tyyliin: uima-allas? On. Allasbaari?  On. Ilmastointi? Ei. Tietokone? On, niin mielestäni sinne voisi nyt lisätä kohdan: Hotellikissa? On. Satavarma vetonaula, sanokaa minun sanoneen. Sen virkaa ei ole virallistettu ja kissaparka kiertää veroja, mutta se on silti sympaattinen ja hyväntahtoinen pikkukaveri. Kerran olin todistamassa kun se luikahti jonkun perheen apartamentokseen, sitten se taiteili kuusikerroksisen hotellin rappuja ja käytävien kaiteita edestakaisin ja eräskin ilta se lähti hotellin pihasta meidän peräämme lähtiessämme kävelylle, porhalsi useita kymmeniä metrejä jaloissamme mukana. Saattoi johtua siitä että kaksi nimeltämainitsematonta Vapautunutta Vatipäätä mielisteli sitä ruualla. Oletko SINÄ törmännyt viime aikoina villikissoihin?

  

Kissayhdyskunta

Pikkuinen :3

Sir Kissa häntä kippuralla, melkoinen lamppusilmä. Arvonsa mukaan sai oman yksittäisen potretin eikä joutunut kollaasiin.

Hotellikissa.