Parabéns!

Hurraa! 1-vuotias Hiipivä Kuolema (ja muita hilpeitä ilmiöitä) kiittää kaikkia vauva-aikaa seuranneita ja toivoo, että jatkatte matkassa myös kohti taaperoikää.
1v spessu olkoon uusi banneri, joka jatkaa tuttua ja turvallista eläinteemaa.

Otsikossa fiilistelen syntymäpäiväonnitteluja portugaliksi, sillä olen täpinöissäni: tänään Portugali tulee voittamaan USAn -sanokaa minun sanoneen- , ja oma lähes jokavuotinen Portugali-visiittini lähestyy huimaa vauhtia! Alankin viritellä televisiota pallopelikanavalle ja portugalin kielen oppikirjan sivuja auki, jotta tunnelma pysyy yllä. Tuleviin postauksiin, até logo!

Muutama vinkki kesäloman viettoon

Hei kaikki kohtalontoverit, jotka ette saaneet kesätöitä tai muuta säännöllistä ajankulua niin hartaasti

odotetulle kesälomalle. On toki hauskaa löhöillä ja nukkua niin pitkään kuin haluaa (lue: herätä 8:45
yläkerran naapurin mekkalointiin), mutta pieni taskuraha olisi toki kelvannut. Todettuani, etten pääse
mihinkään niistä paikoista joihin hain, itsekunnioitukseni koki hetkellisen romahduksen ja päädyin
telemarkkinointifirmaan. Onneksi se loppui ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Noh, se siitä. Jottei
omani ja teidän muiden samaistujien kesäloma menisi aivan tyhjäntoimittamiseksi, ajattelin kertoa teille muutaman oivan kesälomanviettovinkin jotka itse olen todennut toimiviksi! (Ainakin ensimmäisen lomaviikon ajaksi...)



1) Pelaa LoLia. Pelaa sitä paljon. Kuusi 30-45 minuutin peliä päivässä on kohtuullisen hyvä määrä ainakin omien kokemuksieni mukaan. Aika viuhuu ohi kuin siivillä ja vain selkä- ja niskakivut tuovat pitkän miinuksen pelikikseihin. Osta uusi champion itsellesi, vaikka useampikin, niin saat uusia ulottuvuuksia ja haastetta. Itse ostin juuri  tuon kaikkien rakastaman Teemon enkä haluaisi kehuskella, mutta ensimmäinen pelini sillä loppui statseihin 20-3-6. 20 tappoa, 3 kuolemaa ja 6 assistia. En ole koskaan ollut niin ylpeä itsestäni.



2) Dataa parvekkeella, niin voit edes uskotella itsellesi hyvällä omallatunnolla että olet nauttinut lämpimistä ja aurinkoisista päivistä. Ehkä tässä jopa ruskettuu parvekelasien lävitse. Väliin tiiraa kadulla kulkevia ihmisiä ja autoja, niin voit sanoa tavanneesi kesän aikana uusia tuttavuuksia ja nähneesi hienoja menopelejä kartsalla.

3) Ihastele kauniita päiviä sisältä käsin. Etuja ovat mm: et polta ihoasi etkä saa auringonpistosta.

4) Ryhdy puutarhuriksi ja seuraa kasviesi kasvua. Erittäin palkitsevaa ja upeaa huomata luonnon elementtien kehitys kuihtuminen. Juuri eilen luin joltakin multapeukaloiden keskustelufoorumilta että kuvassa näkyvät bambut voivat kasvaa jopa metrisiksi! Sitä päivää minä odotan!

Tiedättekös muuten mitä? Hiipivän Kuoleman vuosipäivä lähestyy vinhaa vauhtia eikä minulla oikeastaan ole aavistustakaan mitä spessua voisin sen kunniaksi kehitellä!

PS. Tarkastellessani äskettäin blogiamme huomasin, että Iinahan on myös juuri suositellut viherpeukalointia. Hauskaa, että käy tällaisia yhteensattumia, kyse ei siis suinkaan ole laittomasta
kopioinnista.

Hei sitten!

”On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa

Nyt meidät yhteen liittää vain muistojemme maa”

Ei ku..mitä kissan kakkaa tuohon yläpuolelle on ilmestynyt?? Voi stana!

Täten halusin vain ilmoittaa teille, että poistun maasta väliaikaisesti ja jätän siksi aikaa Hiipivän kuoleman Oonan käsiin. Mä loikkaan kirjoittamaan Iina in Italiaa kesän ajaksi, mutta älkää peljätkö, palaan mestoille jälleen syksyllä.

Hyvästi jääköön. 

"Jos laitan tassut silmien eteen, ne ei huomaa poistumistani."

Suositeltavia asioita top 5

Keskiviikkoillan piristykseksi ajattelin tehdä listan. Listat tuovat järjestelmällisyyttä elämään. Kun sain valittua aiheen, en osannutkaan päättää suositeltavien asioiden järjestystä, joten nämä eivät ole missään järjestyksessä. Kokeilkaa ja ihastukaa! 

Valkosuklaakuorrutetut banaanilastut. Armottoman hyviä. Sitä voi uskotella itselleen syövänsä jotakin terveellistä, mutta kröhöm, näissä on 550 kcal per sata grammaa. Huijausta! 

Sinikka Nopolan kirjat on oivaltavan hauskoja ja kepeitä luettavia. Uppoaa varmasti niillekin, jotka eivät yleensä lue romaaneja. 

 Osta raaka-aine, jota et ole ennen käyttänyt, ja tee siitä ruokaa. Saatat yllättyä. 

Laita parveke kesäkuntoon ja ala odottaa, että taivaalta alkaa sataa räntää tai vaihtoehtoisesti rakeita. Odotellessa voit kaivaa talvivaatteet esiin.

 

Viherkasvien käyttäminen sisustuksessa on aina in. Ne tuovat iloa arkeen. Katsokaa näitäkin yksilöitä, ihan varmasti jonain päivänä vielä ovat kauniin vehreitä!

 

Pelastukoon ken voi

Jos olette koskaan olleet tilanteessa, jossa oma koti tuntuu Titanicilta, teillä voi olla edes hippusen verran käsitystä siitä kuinka kurja viikko minulla on ollut.

Kaikki alkoi tiistaiaamuna. Kylpyhuoneemme viemäri oli jo jonkin aikaa näyttänyt uhkaavia merkkejä jossakin päin putkistoa lymyilevästä tukoksesta. Kutsuimme Lassila & Tikanpojat hätiin. He soittelivat ovipuhelintamme ja ovikelloamme aamuvarhaisella (kello 10) kun minä vielä tuhisin onnellisen tietämättömänä pehmoisissa vällyissäni. Minä ressukka en ymmärtänyt mennä avaamaan ovia, joten he astelivat sisään ja aloittivat tämän katastrofiin johtaneen työtehtävänsä.

Tikanpoikien lähdettyä menin tekemään tilannekatsausta peseytymistiloihimme, ja voi kikkaran käkkyrät millainen näky minua odotti.

Vielä tässä vaiheessa en osannut tuntea pakokauhua, mutta tilanne oli aivan toinen visitoituani koulussa 1.5 tuntia ja palattuani sieltä (tässä vaiheessa kello oli n. 15:00). Tilanne oli eskaloitunut. Ulostevesi pulikoi iloisesti liplatellen eteiskäytäväämme ja irroitti hyvää vauhtia kaunista laminaattilattiaamme.

 
Loppujen lopuksi tilanne näyttää tältä. Tulvimaan jätetyn paskaviemärin ansiosta me saimme lahjaksi vesivahingon ja revityn, lattiattoman eteiskäytävän. Vessan ovea ei saa kiinni, ja peseytyessäkin on liruteltava suihkun sijasta hanan alla (suokaa pieni liioittelu. Olen kokenut kovia menneinä päivinä). Kuivatettava alue on mukavan tahmaisen tuntuinen jalkojen alla, mutta onneksi on näitä kylpylätossuja joiden ansiosta tuhoutuneen "lattian" yli voi siististi tassutella.

Mitä tästäkin sabotaasista voimme oppia? VAATIKAA pumppuauto VÄLITTÖMÄSTI kotiinne, jos jokin aukko tulvii. Älkää jättäkö tilannetta huoltofirman haltuun, tai kotiinne ehtii pulputa ainakin neljän tunnin ajan viemärien sisältöä.

Pipopäätyypit

Oon paininu tän asian kanssa koko talven. Enkä ole päässyt siitä yli, vaikka on jo kevät (!!!). Tämä asia ei sitä paitsi ole mun käsissä. Se on niissä käsissä, jotka asettelee mitä kummallisimpia mössyköitä päähänsä. Tunnistatteko seuraavat pipopäätyypit?

1) Hiihtomyssy suoraan 80-luvulta. Kirkkaita raitoja, esimerkiksi punaisia ja keltaisia. Tupsu keikkuu villisti 8-12 senttiä pitkän narun päässä.

2) Puolikkaan pallon muotoinen pipo, joka saa kantajansa näyttämään Kalimerolta. Useimmiten musta, havaitaan tyypillisimmin aikuisilla miehillä.

3) Lasten osastolta ostettu talvihattu äiti-ihmisellä. Iloisia värejä, hauskoja kuvioita, isokokoinen tupsu, peittää hyvin korvat. Se on ihan ok, ettei eteisen kaaoksesta löydä omia vaatteitaan ja pistää päähänsä sen, mitä löytää. Sisätiloissa, kuten kaupassa, sen hatun voi kuitenkin riisua.

4) Karvalakki. Nuorehkot naiset ovat tänä (vai voiko jo sanoa viime?) talvena sonnustautuneet vanhoihin kunnon karvalakkeihin kuin neuvostosotilaat konsanaan.

5) Viritys, jonka jommalta kummalta sivulta roikkuu puoliksi irronnut kukkanen. Siis luoja, voi luoja! Näyttää usein itse virkatulta ja hyvin epämukavalta.

6) Joku muu kulahtanut ja kaamea reuhka. Haalistuneet värit, nukkaa joka puolella, roikkuu ja lörpöttää. Lämpöominaisuudet ovat olemattomat.

Haluaisin vielä tarkentaa, että edellä kuvatut tyypit esiintyvät aikuisten keskuudessa. Lapsethan on söpöjä vaikka niillä olis päässä vispipuuroa, mutta itseään kunnioittava aikuinen vois vähän tarkkailla päätään.

Ja sori, sattuneesta syystä en voi ottaa aiheeseen sopivaa kuvamateriaalia. Niinpä isken tähän kohdassa kaksi mainitun, iki-ihanan Kalimeron! 

Kalimeron löysin täältä

Bloglovin

Hurraa, nyt voit seurata Hiipivää kuolemaa iisisti Bloglovinin avulla! 

http://www.bloglovin.com/blog/12046645/?claim=wg57djjabyp

Apinoitakin melkein kiinnostaa.

Kevätkylvöjä

Jatkoitko todella lukemista vielä otsikon jälkeen? Mä en olis. Koska nyt kuitenkin aloitin, niin täältä pesee.

Kaiken maailman viherpiipertäjille suunnatut ohjelmat on ilmestyny telkkariin. Siitä tietää, että kevät on virallisesti laskeutunut keskuuteemme. Hoi ihmiset, nyt kaikki kilvan sormet multaan ja nauttimaan elämästä!

Minäkin ihan villiinnyin. Urbaanissa yksiössä tilat ja mahdollisuudet viljelyyn ovat vähän rajalliset, etten sanoisi. Mutta ei se ole este! Alkukantainen olio sisälläni kertoi, että selviytyisin tästä. Aivan varmasti saisin kasvetettuani vähän murkinaa itselleni. Ihan varmuuden vuoksi, ellette muuten usko, otin todisteeksi kuvamateriaalia. 

 

Tästä se lähtee. Auringonkukansiemenet ja herneet veteen lillumaan suurin piirtein päivän ajaksi.

Siemenet ja herneet tökitään multaan, kelmua päälle (jätä hengitysrako!!) ja pimeään paikkaan - siis vaatehuoneeseen.

Herkkua on siinä mulle.

Mä tein sen! Ollakseni rehellinen en ymmärrä, miten kukaan voi nauttia jos sormet on mullassa. Sehän sotkee aivan kamalasti ja kynsien aluset jää ihan mustiksi. Sekö on tämän hinta??

PS. Kuvitella, että tämä olisi voinut olla aprillipila mutta eipäs ollut!

Hyvää maanantaita

itse kullekin säädylle! Maanantaihan on tunnetusti viikon paras päivä, koska silloin voi aloittaa kaiken alusta. Puhtaalta pöydältä, sanoisi vanha kansa. Itse aloitin maanantaini heräämällä, mikä ei sinänsä poikkea muista päivistä. Mutta se poikkeaa, että en ole terve vaan sietämättömän sairas. Joskus sorrun myös liioitteluun. Vaivoja on kurkussa, kaulan imusolmukkeissa, lihaksissa, päässä, nenässä ja ihan kaikkialla. Mutta mä tein sen, taistelin urheasti koko päivän opintojen parissa.

(Kolme hurraa-huutoa tähän väliin).

 

Kotiin tulin eri reittiä kuin tavallisesti. Kohdassa, josta astuin tielle, mua ei varotettu mitenkään. Ei kerta kaikkiaan millään tavalla. Tallustelin täysin elämästä tietämättömänä pikkusieluna kohti suhden suuta. Ja mitä tulikaan vastaan? 

Esteen kiertäminen olisi lisännyt matkan pituutta osimoilleen 1,5 km. Arvatkaa, meninkö läpi?

Korkeammille tahoille nöyrin kiitokseni siitä, ettei kengissäni ollut korkoja.

 

Että kiitti näistä! Päivän pelasti mikäs muukaan kuin Muumien Päivän paras hetki -tee. Kiitos vaan sille muikealle ystäväiselleni, joka sillä on mua lahjonut. Join teetä nimeltä ”olet ihana”, koska olen ihana. Varsinkin maanantaisin.

Sähkö kitaroita, puna viiniä sekä kieli oppia

Hieman edellisen postauksen sisältöön liittyen, olen jo pitkän aikaa tutkiskellut erästä internetin syöpää. Sen nimi on kieliopin vaikeus. Nyt vihdoin on tullut aika purkaa raivoa.

Kaikki nykyajan vempaimet joilla voi tuottaa tekstiä, pitäisi varustaa kielioppisuodattimella. Suodatin ei päästäisi ainakaan Facebookiin eikä julkisiin blogeihin ainuttakaan tekstiä, jotka sisältävät niinkin naurettavia lapsuksia kuin erisnimiä pienellä alkukirjaimella, yhdyssanavirheitä, pilkkuvirheitä tai kysymyslauseita joiden perässä on yli kolme kysymysmerkkiä. Myös kymmenen pisteen (tai pilkun) lateleminen lauseen perään on aivan sietämätöntä. 1-3 pistettä tekee jo asian selväksi. Nämä ovat vain pintaraapaisu siitä, millaista suomen kieltä internetissä näkee joka päivä.

Oli aihe mikä tahansa, monikaan ei nähtävästi osaa kirjoittaa siihen liittyviä sanoja oikein. Ei harrastuksiansa eikä paikkoja joissa he ovat. Parhaan mahdollisen ymmärrettävyyden takaamiseksi annan muutamia esimerkkejä.

- tänään hyvä treeni kunto salilla! kyllä lihakset kiittää………..
- Fiinissä illallis ravintolassa tammelan puistokadulla iso siskoni iinan kanssa,,,, : )) nyt kotlettia kera punaviinin!!!!!

- nonyt on uus sähkökitara, tuotu Kotiin mitäs pidätte???????? pitää muistaa viel, Viritysmittari tuoda ens kerralla,,… :D

Tähän ilmoitusluontoiseen asiaan lisätään usein vielä myös huonolaatuinen kuva (kuten huomaatte), joka ei oikeastaan kiinnosta ketään. Itseäni kuvausta harrastavana ja opiskelevana oksentelen joka kerta kun näen noita kolmen megapikselin kameralla räpsittyjä hämyisiä otoksia. Ne vituttavat ärsyttävät entisestään esimerkeissä demonstroitujen kielioppi- ja kirjoitusvirheiden ohella.

Oma mielipiteeni on, että jos ei osaa edes kirjoittaa omaa äidinkieltään, niin ei tarvitsisi ”kirjoittaa” blogia eikä tehdä edes näitä ”kotlettia illallisravintolassa” –päivityksiä Facebookiin. Äidinkielen kertauskurssi kansalaisopistossa voisi tehdä terää.
En halua edes tietää mitä kaikenmaailman nykymaailman Twittereissä ja Kikeissä kirjoitellaan, Facebook ja blogitkin ajavat minut jo hulluuden partaalle.

Aivan! Vielä yksi asia. Suomen kielessä ei ole sellaisia sanoja kuin enään, viellä, maanantainna, tiistainna jne.