Meillä kaikilla on enemmän ja vähemmän mukavia kokemuksia
Columba livia domestica -nimisestä lajista, tästä eläinkunnan atleettisesta luomuksesta.
Sisäpiireissä puluksi kutsuttu lajike viihtyy harmittavan hyvin
kaupunkialueilla, joissa ne aiheuttavat pelkotiloja viattomille
ihmisille. Minä ja toinen Vapautunut Vatipää nimeltä Iina saimme oman
osamme eilen.
Istuimme kaikessa rauhassa Sorsapuiston
idyllisissä maisemissa juhannusiltaa viettäen, kun reviirillemme alkoi
sadella counter attackeja jos jonkinlaisilta linnuilta. Valtaosa niistä
oli juurikin näitä särjen katseella mulkoilevia puluja. Mistä moinen
hullunmylly johtuikaan? Ensijärkytyksestä toivuttuamme syypää kaikkeen
seisoi lähempänä kuin olisi voinut uskoakaan. Siinä hän oli, ihka
elävänä. Pulunkesyttäjä. Hän tarjoili murkinaa eläimille kädeltään, jolle pulu toisensa jälkeen laskeutui aterioimaan kuin parhaimpaankin viiden tähden ravintolaan gourmetillalliselle.
Tämä yksilö oli kesän ensimmäinen Pulunkesyttäjä. Hän on ensimmäinen rohkea, joka on ryöminyt ulos matalasta majastaan toteuttamaan itseään jälleen pulujentäyteiseen ulkoilmaan. Tämä on juuri tyypillistä käytöstä kyseiselle ihmisryhmälle. Touko-kesäkuun tienoilla voi alkaa havaita heidän liikkeitään muun muassa keskusta-alueiden puistojen lähistössä jyväpussit taskussa rapisten. Muita tunnusmerkkejä ovat maantien väriset liuhuletit, kuluneet flanellipaidat sekä sandaalit. Jos haluat tehdä tuttavuutta Pulunkesyttäjän kanssa, hyviä keskustelunaloituksia ovat Kokoomuksen ideologia, saimaannorppien tulevaisuus sekä tietysti kaikista sydäntä lähinnä oleva aihepiiri, Columba livia domestica.
Pulunkesyttäjät ovat leppoista porukkaa, joten ei muuta kuin tuttavuutta tekemään. On kuitenkin yksi asia joka kannattaa muistaa: mankind has been warned - siellä missä on Pulunkesyttäjä, on myös terrakotta-armeijan verran puluja.
