Herätys helvetistä

Koin tänä aamuna herätyksen suoraan helvetistä. Vietin eilen oikein mukavaa iltaa ja ajattelin, että tänään nukutaan makoisasti ja pitkään kunnes työt kutsuvat. Vaan toisin kävi.

Se alkoi ennen aamuseitsemää. Luulin tosin, että on keskiyö, mutta erehdyin. Oli vain helvetillisen pimeää. Piip piip piip piip. Piip piip piip piip. Piip piip piip piip. Loputonta piipitystä! Eikä se tullut päästäni, vaan jostain kerrostalon uumenista. Palohälytin, parhaaseen nukkumisaikaan. Tuo korkea, korvia vihlova ääni ei ottanut loppuakseen.

Mistä palohälytin varoittaa? Tulipalosta. En oikein uskonut tulipalon mahdollisuuteen, mutta pukeuduin silti ja menin tutkimaan ympäristöä. Ei savua, eikä liioin tulta. Piipitys jatkui sietämättömänä ja olin neuvoton. Onneksi naapurini oli fiksumpi, ja soitti huoltomiehen mestoille.

Palohälytin on hieno keksintö. Tällä älyn aikakaudella sitä voitaisiin kuitenkin hieman kehittää. Josko joku keksisi palohälyttimen, joka alkaa soida vasta tunnistettuaa savun, tulen ja hädän? Pallo on teillä, nerot! 

Kuvan palohälytin ei liity tapaukseen.