Haloo bussimatkustajat!

Koko elämäni sisäistä joukkoliikennettä käyttäneenä on viimein aika antaa raivon purkautua. Täältä pesee! Miksi te ette osaa käyttäytyä bussissa? Vai oletteko siinä uskossa, että käyttäydytte esimerkillisesti? Hyvin todennäköisesti ette käyttäydy.

Homma menee niin, että istahdat käytävän puoleiselle istumapaikalle tuntemattoman sotilaan viereen. Jossain vaiheessa vierustoveri alkaa vaivihkaa pukea hansikkaita käteensä. Rekvisiittana voi olla myös sateenvarjo, pipo tai vastaava. Samalla lähestytään seuraavaa pysäkkiä. Sitten alkaa kummallinen liikehdintä. Se muistuttaa kastematoa auringon polttamalla asfaltilla. Vieressä istuvan hyypiön olotila vaikuttaa tukalalta, epämukavalta, suorastaan sietämättömältä. Melkein tekisi mieli tajota Diapamia, mutta ei ihan.

Kuski painaa hiljalleen jarrua. Vierustoveri alkaa hyperventiloida. Hän kohdistaa katseensa yhä tiukemmin uloskäynnin suuntaan ja vääntelehtii tuskissaan. Tässä vaiheessa alkaa fyysinen kontakti. Henkilö lähestyy sinua ja hipaisee hieman samalla toivoen, että et huomannut sitä mutta ymmärsit hädän. Istut tiiviisti paikallasi ja tuijotat maanisesti eteenpäin. Sinähän et liiku.

Bussi on pysähtymäisillään ja vierustoveri alkaa töniä sinua. Tässä vaiheessa nouset pakon edestä, ellet ole jo lentänyt tönäisyn voimasta lattialle, jolloin joudut luonnollisesti tallotuksi. Nyt kihiset raivosta ja petyt ihmiskuntaan, jälleen kerran.

Haluankin esittää teille kysymyksen, arvon lukijat. Miksi on niin vaikeaa muodostaa lause ”anteeksi, jäisin seuraavalla pysäkillä pois”?!?! Itse en ole keksinyt ainuttakaan selitystä moiselle käyttäytymiselle. Miksi kukaan terve ja itseään kunnioittava ihminen haluaa luoda itsestään naurettavan kuvan käyttäytymällä kuin kuuromykkäsokea?

Tässä tuntemukseni ollessani bussin kyydissä. Ei ole mun kuva, copyright vasemmassa alakulmassa.